Turun Eläkkeensaajien historiasta.

Turun Eläkkeensaajien historiasta.

Vuonna 1960 virisi turkulaisten eläkeläisten keskuudessa ajatus sellaisen järjestön perustamisesta Turkuun. Tehtävänä olisi huolehtia vanhemman väen asioista yleensä, sekä eläkeläisten edunvalvonnasta ja erityisesti harrastus- ja virkistystoiminnasta.

Hanke lähti käyntiin lupaavasti, sillä perustava kokous pidettiin jo 12. elokuuta 1960. Tilaisuuteen oli saapunut 80 henkilöä.

Kokouksen puheenjohtajana toimi koolle kutsuja Onni Tamminen, joka valittiin perustettavan yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Nimeksi valittiin: Turun Seudun Kansaneläkeläiset ry niemeä käytetiin 14 vuotta. Johtokuntaan valittiin 6 varsinaista- ja 6 varajäsentä. Yhdistyksen jäsenmaksuksi päätettiin 100 markkaa eli (1,25€). Nykyinen jäsenmaksumme on 15 €.

Jo ensimmäisenä vuonna yhdistyksen toiminta alkoi vakiintua nykyisinkin käytössä oleviin muotoihin. Vuoden 1974 syys kokouksessa nimi muutettiin  Turun Eläkkeensaajat ry:ksi.

Yhdistys on Suomen vanhimpia eläkkeensaajien yhdistyksiä.

Yhdistyksemme on pari vuotta vanhempi kuin valtakunnallinen kattojärjestömme EKL

EKL on alkuperäiseltä nimeltään Kansaneläkeensaajien Keskusliitto ry. Se on perustettu Helsingissä Helmikuun 18 päivänä 1962. Eläkkeensaajien Keskusliitoksi nimi muutettiin maaliskuussa 1966.

Turun Eläkkeensaajat on toiminut menneinä vuosina jäsenistönsä hyväksi vaihtelevasti, pyrkien luomaan tilaisuuksia ja tapahtumia jäsenistön tarpeiden mukaan Jäsen määrä on kuluneen ajanjakson aikana vaihdellut 300:n ja 600 jäsenen välillä. Tällä hetkellä jäseniä on n. 450 jäsentä.

Ensimmäisen vuosijuhlan (15 v.) Turun eläkkeensaajat ry - nimisenä yhdistyksenä vietettiin vuonna 1975. Juhalapuhuja Keskusliiton puheenjohtaja Uuno Raatikainen, puheessaan Raatikainen totesi. - Pienestä taimesta on kasvanut niin iso puu, että humina kuuluu jo kauas.

Juhlapuheessaan hän myös asetti juhlivalle yhdistykselle kolme toivetta:

1. Jäsenmäärän lisääminen

2. opintokerho toiminta

3. tiedotustoiminnan tehostaminen

Näitä kaikkia toiveita on toteutettu, koko yhdistyksen toiminnan ajan ja myös tässä päivässä, käyttäen kaikkia niitä nykyajan suomia mahdollisuuksia hyväksemme.

Harrastus- ja virkistystoiminta, edunvalvontaa usealla rintamalla, jäsentilaisuuksia luentoja ja tietoa eri aloilta, matkoja avartamaan näköalaamme, kerhoja kartuttamaan hyvinvointiamme, monipuolisia kulttuuriharrastuksia teatteria ja konsertteja, itsensä kehittämistä olemassa olevilla mahdollisuuksilla, jne..

Tätä kaikkea ja paljon muuta on mahtunut Turun Eläkkeensaajien toimintaan. Mahdollisuutta harrastaa eri kerhoissa ovat:

Tanhukerho Katajaiset, - Vanhat tanssitkerho, - Senioritanssikerho, - Jumppakerho, - Kuntosali yhteistyössä Turun Kaupungin liikuntatoimen kanssa, Boccia, - Kalakerho, - Turun Eläkkeensaajien Sekakuoro, - Lauluryhmä Iltatähdet, - Yhteislaulukerho, - Näytelmäkerho, ja Hyvän mielen kulttuurikerho.- Verkosta-Virtaa kerho,- Englannin kielen kerho

Kerhot kokoontuvat eri harjoitus paikoissa, Tammi - Toukokuussa sekä Syys - Joulukuussa. Pääsääntöisesti kerran viikossa.

Menneinä vuosina kesäisin käytössä oli Turun Kaupungilta,

vuokrannut Ruissalon Kartanoon tilat päärakennuksesta. Jonne toiminta kesällä siirtyi. Kartano toimii yhdistyksen vapaaehtois- jäsenten voimin. Kartanoon pyrittiin saamaan kesäksi Isäntä ja Emäntä johtamaan kartanotoimikuntaa.

Kartanossa toimittiin kesäkuun alusta syys – lokakuun vaihteeseen saakka, ilmojen mukaan, jotakin pienempää toimintaa oli myös talven aikana, koska huoneistoa käytiin lämmittämässä myös talvella. Kartanossa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia jäsenistölle kuten: talvella Laskiaistapahtuma, ulkoliikunnan merkeissä, nauttien Hernekeitosta tai Krillimakkaroista liikunnan ohessa. Kartanon avajaiset toukokuussa, kesäjuhla elokuussa ja Kartanon kesän päättäjäiset syyskuussa.

Näin saatiin jäsenistö ulkoilemaan ympäri vuoden, koska liikunta omalta osaltaan edesauta meitä jaksamaan, myös muissa toiminnoissa Kartano oli jäsenten vapaassa käytössä sen aukioloaikoina. Ruokailua on järjestetty aiempina vuosina viikonvaihteessa, lauantaina ja sunnuntaina.

Ruuan valmistuksestakin huolehtineet vapaaehtoiset,  käytäntö muuttui myöhemmin vain sunnuntaiksi, vapaaehtoisten kokien vähetessä, sekä määräysten muuttumisen vuoksi. On todettava, että kaikki tämä jäänyt taakse, koska tilat luovutettiin takaisin kaupungin käyttöön, syitä luopumiseen oli useita, mutta suurin oli kun, kaupunki nosti vuokran kolminkertaiseksi ja samaan aikaan saamamme avustukset pienenivät, joten emme pystyneet kattamaan kustannuksia, jota tästä muodostuivat.

Yhdistyksen toiminnan rahoittaminen toimii jäsenmaksu tuotoilla, mahdollisesti ulkopuolisilta saatavilla avustuksilla, kahvitus- ja apajaista saaduilla tuloilla. Tilavuokrien kustannukset ovat suurin menoerä yhdistyksen rahavirrassa. Yhdistys on solminut kumppanuus sopimuksen Turun Kaupungin liikuntsatoimen kanssa Kuntosalin hoitamisesta. Yhdistyksen vapaaehtoiset hoitavat kuntosalivuorojen valvonnan ja tilastoinnin kaupungille.

Kumppanuus sopimus on myös Aurala Setlementin kanssa, jossa toimiin useampi kerho, kuten Kulttuurikerho, jolloin osallistujia on myös muista yhdistyksistä. Yhdistyksen edustajia on myös Vanhustyön Neuvottelukunnassa, Vanhusneuvostossa ja Työväen Sivistysliiton toiminnassa.

Yhdistyksestä osallistutaan aktiivisesti EKL :n tarjoamiin kursseihin, vertaisohjaaja koulutukseen. Yhdistyksen edustajat ovat olleet Pilotittomimmassa kulttuurikerho toimintaa EKL:än kanssa. Yhdistyksen Tietokone osaajat kouluttavat ikäihmisiä eri puolilla Turkua ja jopa kotiopetustakin on tarvittaessa saatavana.

Yhdistyksen yhteisiä jäsentilaisuuksia on kaksi kuukaudessa, ensimmäinen tiistai ja kolmas torstai, tämä käytäntö on vakiintunut vuosien saatossa. Jäsentilaisuuksissa on, eri alojen luennoitsioita, sen mukaan mistä  jäsenistö on kyselyn perusteella kiinnostunut. Myös yhdistyksen kerhot esittävät ohjelmistojaan tilaisuuksissa. Arpajaiset pidetään joka tilaisuudessa.

Yhdistys on pitänyt erityisinä juhlavana tapahtumana: toukokuun ensimmäinen tiistai Yhdistyksen Äitienpäivä, jolloin on muistettu erityisesti Äitejä, tarjoamalla Äideille kahvin keraa täytekakkua.

Kesäjuhla elokuun ensimmäisessä viikonvaihteessa, joka on samalla yhdistyksen vuosipäivä, juhlapuhujia on ollut myös yhdistyksen ulkopuolisia henkilöitä

Joulujuhlan, joulukuun ensimmäinen tiistai tapaaminen, näissä tilaisuuksissa ovat kaikki kerhot esiintyneet ja puheenjohtaja pitää puheen jäsenistölle.

Mihin on kadonnut jäsenten ”talkoohenki”, yhdistysten toiminta perustuu hyvään yhteishenkeen ja mukavaan yhdessä tekemiseen.

Älä pelkää tulla mukaan toimintaan, me kaikki olemme joskus olleet samassa tilanteessa, rohkeasti mukaa, se pienikin apu on meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi ja siitä päästään jatkoon

Se hyvämieli, ja iloinen välitön tunnelma on meistä itsestämme kiinni, pitää olla valmis tekemään yhteiseksi hyväksemme tekoja yhdessä ja Elämään täyttä elämää hyvässä seurassa!