Turun Eläkkeensaajien historiaa
Vuonna 1960 virisi turkulaisten eläkeläisten keskuudessa ajatus perustaa yhdistys eläkeläisilleTurkuun. Tehtävänä olisi huolehtia vanhemman väen asioista yleensä, sekä eläkeläisten edunvalvonnasta ja erityisesti harrastus- ja virkistystoiminnasta.
Hanke lähti käyntiin lupaavasti, sillä perustava kokous pidettiin jo 12. elokuuta 1960. Tilaisuuteen oli saapunut 80 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi koolle kutsuja Onni Tamminen, joka valittiin perustettavan yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Nimeksi valittiin: Turun Seudun Kansaneläkeläiset ry ja nimeä käytettiin 14 vuotta. Johtokuntaan valittiin 6 varsinaista ja 6 varajäsentä. Yhdistyksen jäsenmaksuksi päätettiin 100 markkaa eli (1,25€).
Jo ensimmäisenä vuonna yhdistyksen toiminta alkoi vakiintua nykyisinkin käytössä oleviin muotoihin. Vuoden 1974 syyskokouksessa nimi muutettiin Turun Eläkkeensaajat ry:ksi. Yhdistys on Suomen vanhimpia eläkkeensaajien yhdistyksiä.
Turun Eläkkeensaajat ry on yksi niistä viidestä, jotka perustivat Kansaneläkkeensaajien Keskusliitto ry:n Helsinkiin 18.2.1962. Nimi muutettiin maaliskuussa 1966 Eläkkeensaajien Keskusliito EKL ry:ksi. Yhdistyksemme on siis pari vuotta vanhempi kuin valtakunnallinen kattojärjestömme EKL.
Turun Eläkkeensaajat on toiminut menneinä vuosina jäsenistönsä hyväksi vaihtelevasti, pyrkien luomaan tilaisuuksia ja tapahtumia jäsenistön tarpeiden mukaan. Jäsenmäärä on kuluneen ajanjakson aikana vaihdellut 300-600 jäsenen välillä.
Ensimmäistä vuosijuhlaa (15 v.) Turun eläkkeensaajat ry -nimisenä yhdistyksenä vietettiin vuonna 1975. Juhalapuhuja Keskusliiton puheenjohtaja Uuno Raatikainen. Puheessaan Raatikainen totesi, että "pienestä taimesta on kasvanut niin iso puu, että humina kuuluu jo kauas." Juhlapuheessaan hän myös asetti juhlivalle yhdistykselle kolme toivetta:
1. Jäsenmäärän lisääminen
2. Opintokerhotoiminta
3. Tiedotustoiminnan tehostaminen
Näitä kaikkia toiveita on toteutettu koko yhdistyksen toiminnan ajan, hyödyntäen kaikkia nykyajan suomia mahdollisuuksia.
Harrastus- ja virkistystoimintaa, edunvalvontaa usealla rintamalla, jäsentilaisuuksia, luentoja ja tietoa eri aloilta, matkoja avartamaan näköalaamme, kerhoja kartuttamaan hyvinvointiamme, monipuolisia kulttuuriharrastuksia teatteria ja konsertteja, itsensä kehittämistä olemassa olevilla mahdollisuuksilla, jne..
Menneinä vuosina kesäisin käytössämme oli tilat Turun kaupungilta vuokratusta Ruissalon kartanon päärakennuksesta, jonne toiminta kesällä siirtyi. Kartano toimi yhdistyksen vapaaehtoisjäsenten voimin. Kartanoon pyrittiin saamaan kesäksi isäntä ja emäntä johtamaan kartanotoimikuntaa.
Kartanossa toimittiin kesäkuun alusta syys – lokakuun vaihteeseen. Jotakin pienempää toimintaa oli myös talven aikana, koska huoneistoa käytiin lämmittämässä myös talvella. Kartanossa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia jäsenistölle, mm. talvella laskiaistapahtuma ulkoliikunnan merkeissä. Kartanon avajaiset toukokuussa, kesäjuhla elokuussa ja kesän päättäjäiset syyskuussa.
Näin saatiin jäsenistö ulkoilemaan ympäri vuoden, koska liikunta omalta osaltaan edesauttaa meitä jaksamaan, myös muissa toiminnoissa. Kartano oli jäsenten vapaassa käytössä sen aukioloaikoina. Ruokailua on järjestetty aiempina vuosina viikonvaihteessa, lauantaina ja sunnuntaina.
Ruuan valmistuksestakin huolehtivat vapaaehtoiset. Käytäntö muuttui myöhemmin vain sunnuntaiksi, vapaaehtoisten kokkien vähetessä, sekä määräysten muuttumisen vuoksi. Kaikki tämä on jäänyt taakse, koska tilat luovutettiin takaisin kaupungin käyttöön. Syitä luopumiseen oli useita, mutta suurin oli, kun kaupunki nosti vuokran kolminkertaiseksi ja samaan aikaan saamamme avustukset pienenivät, joten emme pystyneet kattamaan kustannuksia, jota tästä muodostuivat.
Yhdistyksen toiminnan rahoittaminen toimii jäsenmaksutuotoilla, mahdollisesti ulkopuolisilta saatavilla avustuksilla sekä kahvitus- ja arpajaista saaduilla tuloilla. Tilavuokrien kustannukset ovat suurin menoerä yhdistyksen rahavirrassa. Yhdistys on solminut kumppanuussopimuksen Turun kaupungin liikuntatoimen kanssa kuntosalin hoitamisesta. Yhdistyksen vapaaehtoiset hoitavat kuntosalivuorojen valvonnan ja tilastoinnin kaupungille.
Kumppanuussopimus on myös Aurala Setlementin kanssa, jossa toimiin useampi kerho, kuten Kulttuurikerho, jolloin osallistujia on myös muista yhdistyksistä. Yhdistyksen edustajia on myös Vanhustyön neuvottelukunnassa, vanhusneuvostossa ja Työväen Sivistysliiton toiminnassa.
Yhdistyksestä osallistutaan aktiivisesti EKL :n tarjoamiin kursseihin, vertaisohjaaja koulutukseen. Yhdistyksen edustajat ovat olleet pilotoimassa kulttuurikerhotoimintaa EKL:n kanssa. Yhdistyksen tietokoneosaajat kouluttavat ikäihmisiä eri puolilla Turkua, ja jopa kotiopetustakin on tarvittaessa saatavana.
Yhdistys on pitänyt erityisinä juhlavana tapahtumana toukokuun ensimmäisenä tiistaina järjestettyä yhdistyksen äitienpäivää, jolloin on muistettu erityisesti äitejä, tarjoamalla heille täytekakkukahvit.
Kesäjuhla elokuun ensimmäisessä viikonvaihteessa, joka on samalla yhdistyksen vuosipäivä, joissa juhlapuhujia on ollut myös yhdistyksen ulkopuolelta.
Joulujuhlassa joulukuun ensimmäisenä tiistaina ovat kaikki kerhot esiintyneet ja puheenjohtaja pitänyt puheen jäsenistölle.
Yhdistysten toiminta perustuu hyvään yhteishenkeen ja mukavaan yhdessä tekemiseen.
Älä pelkää tulla mukaan toimintaan, me kaikki olemme joskus olleet samassa tilanteessa. Rohkeasti mukaan, se pienikin apu on meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Hyvä mieli ja iloinen välitön tunnelma on meistä itsestämme kiinni.